15.9.2013

Paluu arkeen viikko. Hampaat alkavat pikkuhiljaa parantua joten elämä voittaa. Torstaina tein " turhamaisen " teon, kävin valkaisemassa hampaani, tämä oli piste i päälle tässä minun hammasoperaatioissani ja nyt kelpaa hymillä kun hampaat loistavat. Olen entinen tupakoitsija ja minua on jo vuosia häirinnyt nikotiinin värjäävät hampaani, kumma kuinka tuollasella teolla on merkitystä itsetuntooon, voin kyllä suositella vaikkakin on arvokasta.

Keskiviikosta lähtien olen saanut liikkua ja että olen tätä kaipannut. Neljä kertaa olen tehnyt aamu tyhjänmasun lenkin ja taidan olla sekaisin kun sanon että nautin siitä kun kello soi viideltä ja lähden kävelemään.

 Tunnnelmia aamun lenkeiltä, kuinka ihanaon  liikkua hiljaisuudessa ja ottaa vastaa alkava päivä.

Kuntosalitreenin olen tehnyt kaksi kertaa, Jarin pr-treenin jouduin antamaan tyttärelleni koska minulla oli minulla on vuosisadan päänsärky siitä ennen saanut juoda hampaidenvalkaisun takia kaffea. Vetäisin burana 600mg, ketonexin ja kofeniintabletin eikä mikään auttanut, ei edes uni kotona. Täytyy kyllä myöntää kuinka tuo kaffe aiheuttaa hirveät vierotusoireet. Noh tytär oli iloinen kun sai äitinsä treenit. Huomaa että minulla on ollut treenistä kolmen viikon tauko, tein eilen salillä etureisiä prässissä ja päässäni " huusi" Jari ei mukavuustaukoja, kipukynnyksen yli.  Noh mentiin ja  vahingossa päästin prässin ihan pohjaan enkä saanut sitä millään ylös( painoa 190kg vaikka, joten ei minusta liikaa), naama punaisena yritin ja yritin mutta voimat eivät vaan riittäneet, noh onneksi salilla on kilttejä miehiä jotka auttavat ja sain tehtyä sarjan loppuun. On myös ihana huomata kuinka eilisen treenin  jälkeen paikat on kipeenä, joten hyvä minä.

Toisaalta luulen että tuo kolmen viikon liikkumattomuus teki kropalle hyvää, ainakin on levännyt. Lisäksi oli meikäläiselle hyvä opetus ja opin paikka. Kun ollaan kipeenä niin on levättävä ja kaikeasta selviää.

Ruokailu sujuu omillaan ja olen joutunut hampaiden takia pikkasen soveltamaan koska poistenut hampaat ovat vielä auki, mitään kovaa en pysty syömään joten kaikki on mennee naamaan pääsääntöisesti soseita.  Marjat vaihdoin mustikkapiltiin, hampaanvalkaisun jälkeen päärynäsoseeseen koska en kahdeen päivään olen saanut syödä mitään värjäävää. Vieläkäin ovat vähän auki, joten soseella jatketaan. Siitä olen ylpeä että kaikki on tullut syötyä, joten ruodussa ollaan.

Huomaan että olen jotein herkkä, kohta on vuosi täynnä ja kun mietin mennyttä vuotta olen niin onnnellinen että tähän lähdin. Vuosi sitten olin sairaaloisen lihava, painoa oli 102.4kg ja housun koko 50, nyt olen ihan eri nainen. En ole vielä kokonaistavoitteessani muttei se minua enää ( niin kauheasti) stressaa koska tiedän että olen siinä kohta, kiire ei ole ei enää. Tämä valmennus oli oikeasti elämäni paras päätös ja onneksi tämä vielä jatkuu ainakin vuoden.

Valmentajan neuvosta vaakaan menen vasta 27.9 jolloin on vuosi takana, joten paino päivitys on vasta silloin. Ehkä näin paras koska tuo vaaka on ainoa mistä otan tällä hetkellä stressiä ja sekin ihan turhaa koska alas se menee kuitenkin koko ajan. Ihminen on vaan niin kumma ja minun pyhälehmäni on vaaka, tätä minun täytyy alkaa työstämään.

Nyt juon aamukaffet loppuun ja lähden salille spinningtunnille.

Jotenkin osui ja upposi ja kuvaa ajoittain meikäläisen jorinoita!