lauantai 24. marraskuuta 2012

25.11.2012

Tasan kahdeksan viikkoa uutta elämää takana. On ihanaa ajatella,  että minulla on vasta kahdeksan viikkoa takana ja vielä 44 viikkoa edessä, joten aikaa syödä ja treenata kilot pois on ruhtinaallisesti.

Viikko on sujunut  hyvin, tästä alkaa oikeasti vaan tulla elämäntapa joten tuo diettiajatuskin alkaa pikkuhiljaa hävitä.

Viikon aikana olen treenannut ohjeiden mukaan, mä niin rakastan tämä treenaamista. Maanantaina salitreeni 1, keskiviikkona salitreeni 2, perjantaina salitreeni 1 Jarin kanssa tuttuun tapaan lihakset ohjelman mukaan, mutta muuten laitteita vaihdellen, ainakin viime treeni osui ja upposi koska takareisissä vieläkin tuntuu.  Aerobiset saliohjelmaan teen vaihdellen, mutta yhteensä aina vähintään 45min, välillä teen yhdistelmiä eli kävelyä ja juoksua , joskus crossia. On ollut tässäkin ihana huomata kuinka pystyn pikkuhiljaa juoksemaan pidempiä pätkiä kävelyiden välissä.  Eilen kävin aamusta vetämässä tyhjän vatsan tunnin sauvakävelylenkin, tänään oli tarkoitus lähteä aamusta pyöräilemään mutta heräsin niin myöhään ( kiitos eilisen leffassa olon) ettei ole mitään järkeä enää lähteä, koska muuten siirtyy aamupala lounaan aikaan. Noh teen sitten myöhemmin pitkän pyörälenkin ja jos voimia piisaa niin painun tekemään salitreeni 2 kun muut tekevät salilla poweria.

Kyllä se on kumma miten ihminen on oikeasti tapojensa orja, yleensä kun lähden Mikan kanssa elokuviin, käymme myös syömässä ja tietenkin muutamalla viinilasilla. Nyt olin itsestä ylpeä, eilen sovimme että menemme ensin kaffelle ja meikäläinen joi kiltisti espresson ja lasin vettä, namina minulla oli proteiinipatukka, jotta tulisi iltapala syötyä oikeaan aikaan ja juomana 1/2 litran lite jaffa. Hyvä minä.

Muuten viikon ruokailun ovat menneet ohjeen mukaan, ainoa poikkeus oli keskiviikko jolloin pääsin salille niin myöhään etten jaksanut valvoa ja syödä iltapalaa, tiesin tämän jo päivällä joten söin rahkan välipalaksi.

Kun tämän aloitin lupaisin itselleni että teen kehonkoostumismittauksen neljän viikon välien, mittaan vyötärön, ja otan kuvat, ohessa tulokset, suluissa alkutilanne eli mitat kahdeksan viikkoa sitten.

Paino: 93.9kg (101kg) viikossa pudonnut 700g joten ihan ok, yhteensä 7.1kg
BMI 36.9 ( 39.6)
Fat 50.5% (54%)
Muscle 22% ( 20.4%)
VisceleFat 11 (12)
Vyötärönympärys 98cm (116cm) piti mitata 3 kertaa ennen kuin uskoi että vyötäröltä on hävinnyt kahdekssa viikossa oikeasti 18cm, ok tämä kyllä tuntuu housuissa jotka joudun laittamaan vyötörältä kaksinkertaiseksi etteivät putoa päältä.

Eli jotain todellakin tapahtuu, ainakin kropassa ja ok kyllä painossakin. Viisi viikkoa aikaa ykköstavoitteeseen eli - 12kg, matkaa siihen on 4.9kg joten saa nähdä miten akan käy. Tavoite edelleen kova,  mutta mielestäni saavutettavissa joten teen  kaikeni jotta sen saavutan.

Ohessa kuvat!











lauantai 17. marraskuuta 2012

18.11.2012

Viikko on taas mennyt. Kaiken kaikkiaan seitsemän viikkoa takana. Loppujen lopuksi oli hyvä huomata ettei vapaasyönti jäänyt päälle. Vanha Hanna olisi meinaa helposti nauttinut hieman pidemmästä vapaasyöntijaksosta ja yleensä ne ovat tupanneet jäädä päälle.

Viikon aikana olen liikkunut ihan kohtuullisesti, mukaan lasken sen viime viikon sunnuntain kuntosalintreenin 2 , maanantaina tein jaloille palattavan 55min spinningin, tiistaina oli vuorossa saa kuntosalitreeni 1,keskiviikko ja torstai meni levätessä, perjantaina oli Jarin kanssa pt-treeni ja teimme kuntosalitreeni 2 lihakse,t mutta pikkasen eri laiteilla ja tekniikoilla, jotta säästyy tuo olkavarsi turhalta rasitukselta, eilen aamusta kävin vetäisemässä tyhjän vatsan lenkiksi tunnin pyöräily (17km).

Tämä aamuna olisi ollut tarkoitus joko sauvakävellä tai pyöräillä, mutta nyt en jaksa. Molemmat koirat on oksennelleet koko yön, en ole nukkunut varmasti edes kaksi tuntia putkeen, yö on mennyt oksennuksia siivotessa joten nyt vähän aamulenkkiä. Nyt saan alkaa pestä lattioita koko kämpästä, tai sitten ne pesee mies joka on meikäläisen perheessä todennäköisempää. Tällä hetkellä olo on kuin junan alle jääneenä. Tuli juuri mieleeni että onneksi olentehnyt  lapset nuorena , voin sanoa ettei minusta ole enää 45v. yöitä valvonaan, ei juma ei todellakaan.

Viikon kokokohta on edottomasti tyttäreni 22v. syntymäpäivä, elämäni kirkkain valo on jo aikuinen nainen. Olen todella tyytyväinen että Sallasta on kasvanut nuori nainen jolla on jalat tukevasti maassa.  Myös tästä tulee minulle jaksamista dietin suhteen, voin aina luottaa Sallan tukeen myös treeneissä. Eilen selvisin hienosti Salla juhlaherkkujen valmisteluista, tiukin kohta oli edottamasti kun Mika otti focaccian uunista ulos, leipälihava kuin olen on leipä minulle suurinta herkkua, Eikä tilannetta auta että kotona on oikeasti leipurimestari ja kondiittori, makeat eivät minua kiinnosta joten minulle oli ihan sama vaikka jääkaapissa olisi ollut 10 suklaakakkua.

Ruokailun ovat mennet todella hyvin, torstaina meillä oli koulutus hotelissa ja onneksi siellä oli hyvä alkuruokabuffeet mistä sain lounaan näppärästi koottua. Yhden havainnoin tein viime viikosta, kun minulla salitreenista vapaata oli minulla nälkä?? Mistäköhän johtui.

Sitten oma ns. viikon kokokohta eli vaaka, viikon saldo on upeat -1.6kg!! Olen todella tyytyväinen ja tästä on hyvä jatkaa. Ensi viikolla on taas kehonkoostumus mittaus jossa käyn neljän viikon välein. Loppuvuoden tavoitteesta puuttuu nyt 5.6kg ja aikaa on tähän kuusi viikkoa joten ihan mahdollista saavuttaa. Ok tavoite kova mutta niitä pitää olla.



tiistai 13. marraskuuta 2012

14.11.2012

Mikä ihana keskiviikko, jotenkin on vaan aamusta mahtava fiilis, vaikka poikkeuksellisesti yöllä heräsin ja vielä työasioita miettimään mitä en ole tehnyt ainakaan vuoteen?

Tänä torstaina esikoiseni tyttäreni elämäni valo täyttää 22v , voinkin kysyä mihin ne vuodet ovat menneet. Yksi asia on varma olen 22v. laihduttanut siitä asti kuin Salla syntyi ja luulen oikeasti ettei tässä maailmassa ole monta diettiä mitä en ole kokeillut.

Vasta nyt tuntuu että olen omani löytänyt ja oikeasti tarkoitan sitä että tämä voisi olla myös loppuelämäni ruokavalion runko. Aina aikaisemmin olen antanut jossakin vaiheessa periksi tai on ollut loma joka on pikkasen jäänyt päälle tai jotain surullista on tapahtunut ja kun tunne syöppä olen, olen suruuni syönyt.

Siitä olen aikuisen oikeasti yllättynyt että oikeasti pidän kuntosalitreenistä vaikka tiukkaa se tekeekin, siinä on vaan jotenkin niin tekemisen meininki ja meikäläinen rakastaa ennen kaikkea itsensä voittamista.

Toivotan meille kaikkille oikein hyvää työ- ja treenipäivää, nyt on pakko alkaa pakata tavaroita ja eväitä ja lähteä töihin nauttimaan työstä ja ihanista työkavereista. Pakko todeta että olen etuoikeutettu että saan tiiminin kanssa töitä tehdä, siitä ei oikein porukka parane!




lauantai 10. marraskuuta 2012

11.11.2012

Taas on viikko mennyt. Sovitusi pidin salitreenistä väliviikon ja nyt kun ajattelen tuli se hyvään aikaan, sai tuo olkavarsi ansaitun levon. Olkavarsi on nyt paljon parempi ja tänään käyn tekemässä salitreenin, peukut pystyyn ettei käsi kipeydy. Oikein odotan että pääsen salille!!

Aamulla oli tarkoitus tehdä tyhjän vatsan lenkki, mutta nukuin pitkästä aikaan niin pitkään että jää nyt väliin, muuten aamupala syödään vasta lounasaikaan. Taisi uni tulla tarpeeseen, nukuin kuin tukki 10 tuntia.

Perjantaina minulla oli se vapaasyöntipäivä ja se meni maltilla omasta mielestä, ilta oli todella kiva ja pitkästä aikaan käytiin ukon kanssa myös tanssimassa, eli tuli pikkasen myös liikuntaa harrastettua. Söin ja join kohtuudella. Kaikista ylpein olen itsestäni siitä että heti lauantaiaamuna palaisin takaisin diettiin vaikka vanha Hanna olisi tilannut pikku " kankkuseen" pitsaa ja viettänyt leffailtaa kaiken maailman herkkujen kanssa. Uusi Hanna on päättänyt onnistua ja aloitti aamun kiltisti puurolla lisäkkeiden kera.

Liikunta viikon aikana on ollut täysin nolla, se oli tietoinen valinta tuon olkavarren takia, mieli kyllä yritti sanoa että lähde spinningiin mutta vihdoin ja viimeinen kuuntelin järkeä ja annoin käden olla totaalilevossa ja buranakuurilla.

Aamulla kävin vaalla ja odotin + 1kg perjantain takia, mutta ilokseni vaaka näytti vain +100g,

Nyt mennään näin jouluaattoon asti ja silloinhan saan syödä vapaasti? Olen tiukasti sanonut kaiken maailman pikkujouluille ym. juhlille kauniisti kiitos ei. Nyt keskityn tähän jotta saan lopettaa ainaisen laihdutuksen ja aloittaa elämän ilman ainaista diettiä.

Minulla on joulukuussa kolmen viikon loma ja lomasuunnitelmatkin on tehty, eli varasin Jarilta joka viikkoon kaksi yhteistä treeniä, hyvä minä!!


lauantai 3. marraskuuta 2012

4.11.2012
Takana taas viikko, miten aika meneekin niin nopeasti . Ihanaa ettei tarvitse enää tarvitse käydä vaalla päivittäin. Tämän aamun paino oli 96.1kg eli viidessä viikossa on paino tippunut yhteensä 4.9kg viikko pudonut oli 600g , hitaasti mennään mutta varmasti alaspän. Toisaalta ei nämä kilot ole muutamassa viikossa tulleetkaan eivät ne siinä ajassa lähdekään ja laskin että olen pudottanut yli 10% kokonaistavoitteestani, jotain positiivista.

Viikontreenit ovat sujuneet hyvin, kuntosalitreenin olen tehnyt maanantai, keskiviikko ja perjantain jolloin treenasimme Jarin kanssa pikkasen poikkeus ohjelmaa -> tiukkaa teki mutta kivaa oli. Pikkasen Jarin hymyilitti salilla kuin näytin palaani eli läskin alta alkaa löytyä hauislihas pieni mutta kuitenkin.

Eilen jäi tyhjän vatsan aamulenkki väliin, kun vettä satoi kaatamalla koko aamun, mutta korvasin sen 32km pyörälenkillä johon aikaa kului 2h ja 3min.

Kohta pitäsi lähteä aamulenkille, odotan että pikkasen lämpenee koska maa ihan jäässä ja itseni tuntien olen hippasen tapaturma altis. Ainoa harmitus on tällä hetkellä tuo olkavarsi ja sitä taas viime yönä särki, joten kattoo nyt joudunko jättämään tämän päivän salitreeni väliin. On ollut ihanaa huomata kuinka olen oikeasti alkanut nauttia kuntosalitreenistä ja siitä että teen viimeiset sarjat verenmaku suussa, mikä ihana tunne tulee itsensä ylittämisestä.

Ruokailut menee ohjeen mukaan 95% eli ihan kaikkea on edelleen ole saanut syötyä ( edelleen haasteena tuo iltapalarahka joka jäi nyt enää kerran väliin) ja muutaman kerran on ruokaväli ollut yli neljä tuntia. Yhtään en ole syönyt yli ja kaikki menee vaakan kautta naamaan jopa suola. Ja nyt muuten hiffasin että olen unohtanut lisätä sen hedelmän johonkin ruokaan, eli tässä otan ryhtiliikkeen.

On ollut ihana huomata kuin tämä sopii minulle kuin nenä naamaan ja kuinka helppoa tätä on noudattaa, minulle ei vaan yksinkertaisesti sovi vaihtoehdot.

Ensi viikon perjantaina minulle on se vapaasyöntipäivä ja siitä palaan diettiin heti lauantaina, on hyvä että on vapaasyöntipäiviä koska niinhän minulla tulee jatkossakin olemaan kuin dietti loppuu, eli kohtuudella kaikkea ja arki ratkaisee.

Nukuin kuin tukki ja tämä auttaa kaikessa muussa. Aamuisin olen virkeä ja valmis ottamaan päivän haasteet vastaan. Olen myös päässyt eroon kaiken maailman vatsan turvotuksista ja vaivoista.