lauantai 29. kesäkuuta 2013

30.6.2013

Kesäkuun viimeistä päivää viedään. Mihin tämä aika oikein menee. Ihanaa miehen jalkaleikkaus on ohi ja nyt se on kotona toipilaana, sairaslomalla ainakin 2 kk joten kesälomani käytän tehotreenaukseen.

Sovitusti kävin perjantaiaamusta vaalla ja vaaka näytti tasan 77kg, eli olen tasan 9 kuukaudessa pudottanut 25.2kg syöden ja liikkuen. Unohdin ottaa aamusta kehonkoostumuksen ja vyötärönympäryksen joten se sitten myöhemmäksi. 25 kg on muuten 50 pakettia voita.


Noh mitä on vaatinut -25kg painonpudotus, totaalisen ruokavaliomuutoksen ja uskomattoman määrän liikuntaa. Laskin juuri että olen liikkunut 9 kk aikana seuraavasti, kuntosalitreenejä on tehty 144 x, spinningissä olen käynyt 126x, pyörälenkkejä 43x, kävelylenkkejä 21 x ja cross trainerilla 7 x sekä muutamia keskivartalo ym. harjoitteita. Olen tehnyt yhteensä 291 harjoitetta ja käyttänyt niihin aikaa 309 tuntia. Kun tuota katson ymmärrän kuinka suuri merkitys on ruokavaliolla jotta jaksaa treenata ja saa lihasta läskin sijaan. Voin vain todeta on olen joutunut muutaman kerran puntti nostaa jotta lihasta on saatu aikaan.



Minulla oli perjantaina valmentajan kanssa palaveri, pikkasen jännitin mitä palautetta antaa kun pidin ominpäin rilluttelupäivän. Sanoi vaan hyvä että minäkin olen vaan ihminen ja olisi enemmän huolissaan jos en koskaan poikkeasi dietistä. Sanoi myös samaan jos alan lipsua " koko ajan" palauttaa minut maantasalle.

Ostin Satulle 5 pitkää punaista ruusua jokasita pudotettua 5kg kohti. Palaveri oli tosi antoisa ja sain taas itselleni uutta voimaa, mulla on kyllä ihan maailman paras valmentaja. Oikeasti voin sanoa että parempaa valmentajaa saa etsiä, kuuntelee, neuvoo, ohjaa, ymmärtää ja kannustaa. Ilman Satu Kalmia en olisi kyllä tähän päässyt, suuren kunniamaininnan anna myös Jari Leskiselle, Jari on opettanut muo niin paljon treenaamisessa, oon oppinut niin paljon että sitä on vaikea edes sanoiksi pukea.

Tätä valmennusta on jäljellä kolme kuukautta ja luulin että diettiä tiukennetaan ja paskan marjat. Ruokamäärät vaan lisääntyy ja varsinkin hiilihydraatti määrä nousee roimasti. Esim. aamupala on käsittätätön muutamana kerta viikossa eli 60g kaurahiutaleita josta keitetään puuro, tämän kanssa marjoja 200g ja 200g raejuustoa tai 250g rahkaa, lisäksi 15g soijalesitiinirouhetta tai 30g cashweypähkinää + mehukeittoa, voi jumalauta mikä määrä. Lisäksi pottu ym. hiilarimäärät nousi. Salitreeni pysyy samana eli 4 x kuntosalitreeni, sen lisäksi 4 x aerobinen esim. spinning ja tyhjän masun aamulenkit nousi neljään. Kuulemma enempää en saa treenata.

Oon tätä pitkää miettinyt ja sovin Satun kanssa että jatkan tämän valmennuksen jälkeen vielä vuoden kun olen ensin Balin loman viettänyt. Haluan oikeasti oppia pitämään painoni kurissa ja haluan aloittaa kropan muokkauksen. On se kumma kuinka tätä jää kiinni ja nälkä kasvaa syödessä. Mä niin pidän tästä ja tämä on nyt minun uusi elämäni. Keskustelimme pitkään siitä kuinka suurin muutos on kuintenkin tapautunut ennen kaikkea henkisellä puolella. Työ tehdään aivoissa niin se vaan on.

Sitten sain uuden rajoitteen eli vaalla saan käydä vain joja toinen viikko ja lupasin tätä noudattaa, joten seuraava paino päivitys tulee heinäkuun puoli välissä eli 14.7. Pikkasen tekee tiukaa mutta ennen sitä en vaalle mene, vaikka kuinka tekisi mieli.

Sitten muuhun viikon ruokailut ovat menneet kuten ennen, töissä ei ollut viikon aikana muuttujia joten ei tarvinnut soveltaa. Oli taas hyvä huomata että jussin jälkeen pääsin ruotuun samantien. Puhumme myös seuraavasta vapaasyöntipäivästä Satun kanssa ja sanoin että minulle riittää kun saan pitää sen vasta 30.8. Kesälomalla en tarvitse vapaasyöntipäivää koska meinaa " uhrata" lomani tehotreenaukselle.

Sitten liikunta, muuten tulee kaikki tehtyä mutta jää yhtä salitreeniä vajaaksi, tämä johtuu siitä että minull aoli yhtenä yönä maha ihan sekaisin ja jätin tästä syystä treenit tekemättä, Viime sunnuntaina tein ensimmäistä kertaa kolmeen viikkoon jalkatreenin ja kävely alkoi sujua vasta keskiviikkona. Oli oikeasti ihana huomata että pystyn myös itselleni tiukan treenon vetämään ja kuinka oikeasti pikku tauko vaikuttaa lihaksiin. Perjantaina meillä oli Jarin kanssa pt-treenit ja teimme taas selän ja rinnan, tämä vedettiin cardiona ja supert sekä triplasarjoina eli samana treeni mihin viimeksi meni 60min vedettiin 50 minuttiin, nyt sanoin jumalauta mä olin ihan poikki, hiki oli niin että silmiä kirveli. Jarin mukana oli Fitfarmille pt hakeva nainen mukana, se oli ihana sanoin mulle ttä mä inspiroin sitä ja sille tuli hiki pelkästä katsomisesta. Lisäksi olen käynyt 3 x spinningissä ja aamuaerobisia on tehty kolme, eilen aamulla sauvakävelin vesisateessa!

Nyt juon aamukaffen naamaani ja painun tyhjän masun lenkille, vettä tippuu pikkasen mutta tippukoon en ole sokeria. Iltapäivällä on ohjelmassa salitreeni ja päälle vielä spinning.

Ensi viikolla on haasteena oikeasti tehdä tuo 4 x tyhjän masun lenkki, koska nyt se on ollut 1-3 x vkossa joten nyt vaan tämän akan asenne kuntoon niin lopussa kiitos seisoo. Luotan Satuun vaikka nosti ruokamäärät,  sanoi että se sekä aamuaerobiset alkavat nyt rasvaa polttamaan, nyt on luotu lihakset ja läskin sulatus voi niistä alkaa.

Ai niin kattelin taas eilen mun housuja kokoa 50, juma mahdun kohta yhteen lahkeeseen, OIKEASTI!

Kun katsoo alla olevia kuvia alkaa sitä ymmärtää että meikäläinen on oikeasti muuttunut nainen.

Ensimmäinen kuva on huhtikuusa 2012 painoa 103kg.


 Tämä kesäkuussa 2013 painoa 80kg.








sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

23.6.2013

Siitä on tänään tasan vuosi kun isäni kuoli minun kotiini, kuollessaan hän oli vain 69v, vuotias. On ollut hyvä huomata kuinka ahdistus ja ikävä on pikku hiljaa vaihtunut hyviin muistoihin joita isästäni on monia. Voin vain todeta että siinä oli hieno mies ja isä sekä vaari.

Juhannusaatto vietettiin äidiin ja isän korttipelikaverin kanssa isän muisto kunnioittaen. Jussi meni oikeasti tosi hyvin, meillä oli tosi kivaa. Syötiin ja juotiin kohtuudella. Voin sanoa että jäipä juhannuksesta uusi ihana muisto viime vuotisen tilalle.

Torstaina tein dietistä harkitun poikkeuksen. Laitoin päivällä valmentajalle sähköpostitse viestiä että meinaan lähteä ukkoni kanssa terasille. Voin sanoa suoraan että kun kirjoitin viestiä niin oikeasti sydän pamppali kurkussa, niin pahalta tuntui tehdä tämä harkittu rikos. Nyt selittelen mutta päädyin tähän siksi ettemme tule pääsemään ukkoni kanssa kesän aikana enää yhdessä ulos, koska tiistaina hänelle tehdään iso jalkaleikkaus ja kesä menee sairaslomalla.

On se kumma oikeasti miten mieli toimii, tuntuu että olisin tekemässä maailman isointa rikosta koska koskaan aikaisemmin en ole koko valmennusen aikana tehnyt yhtään poikkeusta. Taivas mitähän saan palauteeksi, noh se tulee mikä tulee olen sen ansainnut. Noh tehty mikä tehty, kaupungilla oli mukavaa otin muutaman viinilasin mutten syönyt mitään ennen kuin pääsin kotiin.

Muuten viikko on ruokailin suhteen menyt hyvin, eilen palasin heti  taas takasin diettiin. Eilen oli tosi vaikeaa koska jostakin syystä olisin halunnut syödä kaikkea " hyvää" maan ja taivaan väliltä. On hienoa oikeasti huomata ettei vapaasyöntipäivät jää päälle vaan pystyn tekemään aina ryhtiliikkeen. Ennen en tähän pystynyt, mutta sekin onnistuu, hyvä minä. Viikon aikana oli töissä taas muutamia muuttujia, ja oikeasti osaan valita syömiset jo ulkona diettiä noudattaen.

Liikunnat sujuu hyvin, niissä minulla ei ole muuta vaikeutta kuin kohtuus. Treenaisin varmasti itseni ihan piippuun jos miulle ei olisi rajoja laitettu. Siitä olen ylepä että pidän oikesti lepopäivät, joskus se jää yhteen ja joskus maltan pitää kaksi, kuten tällä viikolla. Viikon aikana olen tehnyt salitreenin kolme kertaa ja päälle 2 spinningiä ja kävelyt treenit päälle. Tänään  on tarkoitus kokeilla jalkatreeniä mitä en ole nyt kolmeen viikkoon tehnyt tuon oikean jalan polven kipulun takia. Aloitan maltilla ja teen aluksi huomattavasti pienemillä painolla jotta näne kestääkö polvi, jos ei vaihdan treenin. Torstaina minulla oli taas Jarin kanssa pt-treenit ja voin sanoa että se on kyllä tällä hetkellä aina minun viikkoni koko kohta. Teimme yhdistelyn rinta- ja selkä treenit ja päälle tapettiin minun vatsa, ihanaa. Kun lähdin Motivuksesta voin vain sanoa että salin lattialle jä märkä läntti.



Valkun kanssa sovittiin etten mene vaakaan kun vasta 28.6 jolloin meillä on tapaaminen, otan vasta silloin aamusta painon. Perjantaina on tasan 9 kuukautta siitä kun Satun ensi kertaa näin, voin vain todeta että aika on mennyt kuin siivellä ja tämä on ollut ja tulee olemaan ihanaa. Nautin niin tästä dietistä ja kaikesta mikä tähän liityy. Tämä on nyt minun loppuelämäni runko ja näillä ohjeilla tulen menemään kun olen tavoiteeni saavuttanut.



Siitäkin olen onnellinen ettei tämä lopu syyskuussa vaan jatkan tätä valmennusta lomani jälkeen, mutta silloin tavoitteeni on muuttunut ja sen nimi on peffa kuntoon.

Nyt kaffe naamaan ja kohta nokka kohti kuntosalia!




lauantai 15. kesäkuuta 2013

16.6.2013

Huppista ei vanhasta ole oikein juhlimaan, tai siis on mutta oon ihan poikki ja katki!! Takana on aivan  ihana viikonloppu Tallinnassa ihanien ihmisen kanssa, että tekikin hyvää viettää dietistä vapaaviikonloppu. Edellinen vapaasyönti- ja juontipäivä oli yli kaksi kuukaustta sitten. Syöty ja joutu kohtuudella ?!?ja tanssittu  aamukolmeen saakka. Oon kun uudesti syntynyt ja tästä tulee traditio. Reissusta jäi niin mieli ja mukavia muistoja että vieläkin hymyilyttää.

 Hotelli oli aivan ihana pikku designhotelli ihan vanhankaupungin sydämmessä, taidan lähteä sinne uudestaan joku päivä ukon kanssa. Jos saan kesälomalle vapaata niin sitten painutaan miehen kanssa takaisin sinne.

Tänä aamusta oli sitten palattu arkeen ja diettiin. On se kumma kuinka helppoa on tämä on, johtuu varmasti siitä että tämä on nyt minun loppuelämän ruokavalionrunko. Ja näin pitää ollakin en voi olla jollakin dietillä vuotta ja sitten palata vanhaan. Viikon aikana muut ruokailut ovat menneet dietin mukaan, pari muuttujaa on töissä ollut mutta olen niistäkin selvinnut kunnialla.

Keskiviikkona minulla oli Fit-lehden kuvaus. Kuvaus sessio oli ihan hauska ja siitä jäi hyvä mieli. Kun kattelin kuvia niin huomasin että minulla on todellakin paljon töitä vielä edessä jotta saan tämän kropan kuntoon. Voin todeta että kyllä tällä akalla on peffaa ja reittä, joten töitä riittää. Noh ei tässä kiire ole ja nautin tästä tekemisestä, oikeasti mä niin niin rakastan salitreenjä!!



Treenit ovat viikon aikana jääneet vajaaksi johtuen tästä viikonlopusta. Eli viikon aikana sain tehtyä salitreenin vain kaksi kertaa, työmatkapyöräilyjä ja spinningtuntia oli kaksi, joten ei ihan paha vaikkein täyttä treeniä tullut tehtyä. Tänään tekisi mieli lähteä salille, muttein voi koska eilen tuli juotua joten meikä kärsii nyt siitä. Noh huomenaamusta taas täysi rähinä päälle.

Koska alkoholi on aina sotkenut minun aineenvaihdunnan en aamusta oikeasti " uskaltanut" mennä vaalle. Jätän tämän viikon punnituksen suosiolla väliin, koska psykeeni ei nyt kestä sitä että olisi tullut tuon viikonlopun rilluttelun takia takasin edes 100g. Olen oppinut jo itseni tuntemaan ja koska tuo vaaka on minulle jokin " pyhä lehmä" en nyt sillä itseäni kiusaa vaan keskityn jatkamaan diettiä.

Ensi viikolla on juhannus ja minulla on juhannusaattona vapaasyöntipäivä. Katsotaan onko minusta käymään silloin sunnuntaina vaalla?













lauantai 8. kesäkuuta 2013

9.6.2013

Ihanaa eilen loppui pakollinen palautusviikko liikunnasta. Selvisin siitä kunnialla, en tehnyt kuin yhden pikkasen pyörälenkin. Täytyy kyllä totuuden nimissä myöntää että ensimmäiset päivät ilman liikuntaa olivat täyttä tuskaa, siis ihan perseestä jos saa sanoa. Ymmärrän että kropan on saatava palautua ja tarvitsen muo palautukset. Vaikeus onkin henkisellä puolella, mieli harhailee liikkumaan. Noh nyt on palautusviikko lusittu ja saan taas nauttia liikunnasta. Palautusviikon paras aikaansaannos on kotona, terassi on pesty kaksi kertaa ja sen on täynnä ihania kukkia. Sain käytyä kampaajalla ja ostettua kuvauksiin vaatteet, tyttären toimiena stailistina vaatteet.

Eilen aamusta lähdin heti tyhjän vatsan tunnin sauvakävelylenkille, iltapäivällä olikin ohjelmassa Jarin kanssa pt-treenit, olisin halunnut tehdä jalat mutta jostakin syystä oikea polvi alkoi eilen kipeytymään.  Kestää kävelyä ja pyöräilyä, mutta kun yritettiin tehdä reisikoukistusta niin meinasi sanoa yhteistyösopimuksen irti joten tehtiin yhdistetty selkä- ja rintatreeni. Joskus alkaa  yhtä äkkiä oireilemaan ja parantuu yleensä itsekseen muutamassa päivässä.  Siellä on vanha kierukkarepeymä ja välillä tuntuu kuin jotain paskaa jäisi väliin?? Noh toimeen tullaan kunhan vaan itseään kuunnellaan. Illalla oli vielä niin ihana ilma että kävin tekemässä pyörän lenkin pitkin ja poijin pitkin poikin Vanhankaupunginlahtea. Nyt kyllä huomaa että on kroppaa eilen rääkätty, mikä ihana tunne kyllä olenkin tätä kaivannut. Tänään on ohjelma salitreeni tyhjään masuun ja myöhemmin päivällä spinning.



Viikon ruokailut ovat sujuneet hyvin, oikeasti yllättävän hyvin ilman salitreenien lisäruokia. Aluksi ajattelin että tekee vaikeaa, muttei tehnyt vaikka on ensimmäinen palutusviikko kun en ole saanut syödä perunaa ym. Viikon aikana hurahdin grilattuun parsaan että olikin sen unohtanut sekä itse savustettuun loheen, myönnän että söin lohta viikon ainaka viisi kertaa kun olisin saanut syödä kolme. Yhden söin tietoisesti ( kun en mukamas jaksanut tehdä töihin muuta evästä kuin tuon savustelun lohen) ja yhden koska muuta valintaa ei ollut.

Eli meillä oli perjantaina töissä tykypäivä, aluksi oli kaupunkisuunnistusta ja sitten meille oli vuokrattu laiva jossa oli tarjolla buffet. Pöytä oli täynnä vaikka ja mitä herkkua, mutta perkele kaikissa oli valmiina jotain kastiketta tai sitten pastaa, perunaa, juustoa  ym. joten en voinut ottaa kuin pelkkää rucolaa ja lohta. Lisäksi risteilyyn kuului ilmainen juomatarjoilu ja minun on pakko myöntää että teki ilman sikana mieli valkoviiniä mutten ottanut vaan join kilttinä tyttönä pepsimaxia. On hienoa huomata että selviän erilaisista tilaisuuksista kunnialla kunhan olen sen valmiiksi päässäni miettinyt.

Viikon kokokohta oli oikeasti maanantai aamu kun vetäsin uudet kesähousini kokoa 40 jalkaa, viime vuonna ne oli kokoa 50 eli kyllä jotain on kahdeksassa kuukaudessa tapahtunut. Pikkuhiljaa alan lähestyä seuravaa kokoa joka onkin tavoiteeni, kiire ei ole ja aikaa on.


Kun katson tuota kuvaa alan pikkuhiljaa itsekin ymmärtää että olen laihtunut ja se alkaa näkyä myös ulkoisesti. On se kumma kuinka mieli tekee teppoisia, pitkään olen näynyt itseni vielä yli 100 kiloisena, tässäkin kestää ennenkuin mieli hyväksyy muutokset ja omat aivot sen peilistä näkevät. Minulla on ensi keskiviikkona ne Fit-lehden kuvaukset joten on mukava nähdä minkälaisen kuvan ammattilainen meikäläisestä oikein saa.

Sitten se viikon paino, eli vaaka näytti aamusta 78.5kg eli palautusviikon saldo on hieno -1.5kg, On se kumma että meikäläinen saa aina palautusviikon jälkeen parhaat painonpudotukset eli kroppa todellakin tarvitsee lepoa jotta myös paino voi pudota. Siis vaasta tervehti minua 7 ja kuinka ihanalta se tuntui, en edes muista koska olisin sen viimeksi nähnyt.

Näillä ajatuksilla ensi viikkoa kohti, ensi viikolla onkin sitten ohjelmassa sen Tallinan reissu jossa on dietistä vapaata, ai että oikein odotan.





lauantai 1. kesäkuuta 2013

2.6.2013

Näin nyt on sitten kesäkuu. Alkuviikko on meni naisten kympin jäljeisessä huumassa, miten siitä tulikin niin ihana buusteri omaan jaksamiseen. Hitto en vieläkään ymmärrä että juoksin oikeasti koko Naisen kympin alusta loppuun??? Totaalisesti ylitin itseni!!



Nyt on siis takana valmennusta kahdeksan kuukautta eli 2/3 osaa, sinä aikana olen omaksunut uuden ruokavalion ja ruokarytmin.  Viikon aikana on syömiset menneet pääsääntöisesti dietin mukaan, muutama muuttua on töissä mutta niistäkin alan selvitä rutiininomaisesti. Sen verran olen soveltanut ohjeen mukaan eli työmatkapyöpäilyä olen syönyt salitreenin mukaan ja nyt on ollut voimia pyöräillä.

Liikkunnut olen tällä viikolla omasta mielestäni todella paljon, siihen mahtuu kolme työmatkapyöräilyä, kolme spinningiä ja salitreenit joista yksi oli taas pt-treeni. Koko perjantai keskityttiin Jarin kanssa selän treenaamiseen ja oli niin hiki että ensi kerralla mun täytyy muistaa ottaa mukaan hikipyyhe. Lisäksi kävin vetäisemässä eilen illalla 35 km pyörälenkin ja aikaa siihen kului kaksi tuntia. Kotiin kun pääsin söin ja olin ihan valmis sänkyyn. Ja voin sanoa että oli sen verran raskas ylämäkineen tuo eilinen että nukuin yön kuin tukki.

Sitten henkisesti suurin haaste eli nyt alkoi väliviikko, miten helvetissä selviän etten saa treenata ?? Ymmärrän että kropan on saatava levätä mutta suurin haaste onkin tämä henkinen puoli.  Noh saahan tehdä muutaman aerobisen mutta siltikin tulee olemaan tuskisen viikko. Sitten mietin oikeasti mikä on muutama aerobinen, noh onneksi valkku antaa siihenkin ohjeet koska todennäköisesti vetän muten liikaa. Lasken oikeasti päiviä että pääsen salille ja onneksi sain Jarilta eilen peruutusajan ensi viikon lauantaiksi. Mä myönnän että olen jäänyt tähän treenaamiseen ihan koukkuun, tämä on kuin huumetta jota ilman ei voi elää.

Viikon yksi kohokohta oli eilen kun mun oli pakko käydä ostamassa kesähousut ja muutamia kesäpaitoja. Taas harhailin aluksi 50.sten housujen luona kunnes muistin hei mähän olen kokoa 42. Noh niitä sitten sovittamaan, mutta hei mehän ovat isoja jotten mulle menee nyt 40 kokoiset housut, oli ihana huutaa ukolle että voitko rakas sittenkin tuota mulle pienet housut. Vedin ne jalkaani ja katsoin epäuskoisena peiliin, mulle 40 koon housut ihan epätodellinen tunne. Lisäski huomaan että alan päästä eroon sovituskopin tuskasta, siitä nöyryytyksestä ettei mikään mahdu ja näytän valkoiselta valaalta. Noh  ostin kahdethousut  toiset on pikkasen tiukat mutta olkoon, kohta sulahtavat jalkaan tosta vaan.

Sitten paluu maan tasalle, paino tänään sama kuin viime viikolla eli tasn 80kg joten +-0, siis ihan sama kuin viikko sitten. Tuijotin aamusta epäuskoisena vaakaa, kävin siinä uudestaan aikakin viisi kertaa ja aina sama tulos. Tiesin että jossakin vaihessa saattaa näin käydä, mutta siltikin tuntuu että olen jotenkin epäonnistunut vaikken ole.


Olen aivan hölmö kun tämän sanon, mutta sanon kuitenkin, tuntuu että olisin läheiseni pettänyt  kuin en saavuttanut tuota 7 alkavaa kilomäärää, he ovat minua täysillä kannustaneet ja peffa ei vaan ala 7.lla, olisi pudonnut edes 100g mutta ei.  Luulisi että pelkästään viikon liikunnat olisivat painoa pudottaneet emuuta ei. Tekisi mieli sanoa että perkele ja saatana ja pari muuta sanaa päälle. Olen koko viikon stressanut että pitää näyttää sunnuntaina 7 alkavaa ja taidan nyt itse torpeeroida tätä stressaamalla ihan turhaan. Nyt kokoan itseni ja keskityn siihen mitä olen saavuttanut. Nyt nostan nokan ylös ja keskityn olennaiseen eli tulevaan väliviikkoon ja sen tiedän kun ohjeita noudatan myös tuloksia syntyy, kuten on syntynyt koko ajan.