30.3.2013

Poikkeuksellisesti teen päivityksen tänään, koska nyt on tasan puoli vuotta siitä nyt aloitin valmennuksen.

Mitäs sitten on puolissa vuodessa tapahtunut, jaahas on hyvä pysähtyä tätä miettimään. Noh olen ainakin saanut elämäni takasin ja matka itseni löytämiseen on hyvälllä matkalla.

Olen huomattavasti onnellisempi niin äitinä, vaimona, ystävänä, esimiehenä kuin työntekijänäkin. Jotenkin vaan nyt on rauha ja hyvä olla, vaikka olen vielä ylipainoinen ei se minua muserra vaan se pieni nainen siellä sisällä alkaa pyrkiä esiin ja minä pidän siitä naisesta sehän on ihan nasta tyyppi ja alan olla siitä aidosti ylpeä.

Olen myös löytänyt uuden elämän, entisen viikonloppuviinin lipittäjä ja herkkujen syöjä hakee saman tunteen kuntosalilta. Treenaamisesta saan uskomattoman paljon voimaa ja sen jälkeen on vaan niin hyvä olla. Treenaajana olen omasta mielestä kehittynyt valovuoden. Pidän itseni haastamisesta ja voittamisesta, huomaan myös että olenkin äärimmäisen kilpailuhenkinen. Ns. mukavuusalueella treenaaminen ei minulle sopi lainkaan, toisaalta tämä on hyvä toisaalta ei. Eli yhdeksi kehittämiskohteekseni voisinkin nostaa sen että aina tarvitse täysillä vetää?? Tällä viikolla olen tähän mennessä treenannut poikeuksellisen vähän kaksi kertaa spinning ja yksi salitreeni. Osittain tämä johtuu siitä että epäilen että vatsalihakseni revähti sunnuntaina kun aivastin ja oli alkupäivät todella kipeä, nytkin pikkasen oireilee kun yskin mutta muuten alkaa parantua. Eilen olin menossa kuntosalille aamusta kun poikani soitti minulle samalla kun olin saliovea repimässä ja itki puhelimeen että tyttöystävä on jättänyt joten koin tärkeämmäksi kääntyä kotiin lasta lohduttamaan.

Viikon kohokohta tapahtui tiistaina kuntosalilla kun yksi ohjaaja kävi sanomassa että meikä on saanut peffan, jes koska yleensä laihduttaessa tulee lättäpeffa ja sitä en todellakaan halua.  Kehui meikäläistä että kuulemma näkee, että on tullut tehtyä kyykkyjä. Hitto että tästä tuli hyvä mieli.

Sitten tuo ruokapuoli, entinen tunnesyöppö on ainakin osittain löytänyt treenistä toisenkin tavan käsitellä tunteita muutenkin kuin vain syöden. Ennen söin sekä suruun että iloon ja tätä tulen varmasti työstämään koko loppuelämäni. Viikon ruokailut ovat sujuneet hyvin, töissä oli yksi palaveri mihin en voinut omia eväitä ottaa ja mielestäni onnistuin hyvin valitsemaan dietin mukaan. Jostakin syystä minulla on ollut kaksi päivää syömisen suhteen todella vaikeaa, tekee koko ajan mieli kaikkea siis kaikkea. Tätäkin olen miettinyt  ja sanoin sen kotona kaikille,  että nyt on mammalla todella vaikeaa. Itse tulin siihen lopputulokseen että se johtuu siitä että loma lähestyy ja saan oikeasti pitää myös dietistä lomaa. Lasken päiviä että saan nauttia KOHTUUDELLA, siis KOHTUUDELLA tämä minun pitää muistaa, ennen lomilla meni aina överiksi ja nyt ei saa niin tapahtua. Eli tämä akka nautti lomasta mutta järkevästi. Samoin on muistettava että heti lomamatkan jälkeen on paluu arkeen ja diettiin.

Laskin juuri tuossa että olen puolen vuoden aikana treenannut yhteensä 197 kertaa, näistä kuntosalitreeniä on 71, kävelty on 33 kertaa, cross trainerilla olen vedellyt 7 kertaa, pyöräilylenkkejä on 19 ja  spinningissä olen käynyt 51 kertaa ja sauvakävelty on 7, lisäksi on joitakin pieniä esim. keskivartalotreeniä ym. Kun katsoo tuota treenimäärää ymmärtää hyvinettä painonpudotuksesta on ruokailun merkitys ainakin 80% kuten tutkimukseskin sanoo. Eli kilot on syötävä ja treenattava vaan pikkuhiljaa pois.

Matkalle on jäänyt läskiä 19.6kg, 6 pv pudotus oli 0.5kg. Ei se huono 6pv pudotus ole, muttei ihan prokaan. Lihasmassaan olen saanut lisää rapiat 4kg ja vyötärönympärys on pienentynyt uskomattomat 28cm kiitos treenin. Seuraavan kerran hyppää vaakaan 4.4 eli sama aamuna kuin lähden Damiin ja tavoitteena on painaa tällöin 82.4kg eli tasan -20kg, saa nähdä miten akan käy mutta näillä mennään. Seuraavan kerran katson painoni sitten 14.4 ja tavoitteenani on etten ole saanut ns. lomakiloja. 

Nyt nokka kohti uusia haasteita ja ajatukset kohti loppuvalmennusta. Yksi juttu on varmaan meikä tyttö on puolen vuoden päästä ensimmäistä kertaa vuosikausiin normaalipainoinen tästä ei ole epäilystäkään. Kohta lähden salille ja ohjelmassa on jalkatreeni ja päälle spinning ja näin se homma etenee.

Seuraava päivitys 4.4, peukut ja varpaat pystyyn että olen saanut pois tuon 400g!!!

24.3.2013

Herätty taas ennen kello seitsemään, alan olla kohta sitä mietä etten oikeasti tarvitse kelloa koska herään nykyjään aina ennen kellon soittoa.

Taidan olla pikkasen loman tarpeessa kun lasken päiviä, enää kuusi työherätystä ja sitten pääsen aikuisen oikeasti lomalle, siis saan viettää myös dietistä lomaan Damin reissun aikana. Kumma juttu miten sekin tuntuu oudolta, noh on myös hyvää opettelua sanon minä ja olen kyllä itselleni luvannut etten pistä lekkeriksi vaan nautin kohtuudella ja pidän ruokarytmistä kiinni, samoin sen että palaan loman jälkeen heti ruotuun. Siinä auttaa että melkein heti Jarin kanssa pt-treenit ja siitä päivän päästä valmentajan kanssa taktiikkapalaveri missä löydään loppuun lopullinen painonpudotustavoite ja tarvittaessa tiukennetaan diettiä.

Olen tässä huomannut että olen oikeasti myös onnellisempi, mikseköhän noh tietysti että näytän jo pikkasen paremmalta ja se että vointini on loistava. Nukun hyvin ja olen virkeä, jotenkin vaan on niin hyvä olla. Tämä kaikki heijastuu myös töihin ja kotiin, tuntuu että läheisetkin voi paremmin kun minulla on hyvä olla. Muutaman kerran on tullut sellainen ihana onnen tunne, en osaa sitä oikein edes selittää mutta voin sanoa että tuntuu hyvältä.Töissäkin asiat menevät hyvin vaikka totuuden nimissä töitä on nyt enemmän " kuin laki sallii" ja haasteita riittää, pitäisi löytyy uutta henkilönkuntaa ja tulee uusia isoja asiakkaita jne, mutta kumma nyt en ota näistä stressiä, olenkohan jotain oppinut. Näin se vain on että asiat järjestyvät jotenkin, näin on aina ollut ja tulee olemaankin.

Hiffasin myös viikon aikana etten ole mitään elämässäni noudattanut näin pitkään ja tiedostin että aikuisen oikeasti tulen tässä myös onnistumaan, oikeasti olen joku päivä tavoitepainossani ja siitä on ainakin 25v, kun näin viimeksi on ollut. Puhun tästä myös Jarin kanssa ja hän sanoi samaa ettei ole mitään miksi en onnistuisi en edes itse enää estä itseäni.

Ruokailun suhteen viikko on mennyt hyvin, vaikka siellä on ollut muutana muuttuja johon ei ole omia eväitä voinut ottaa, eli selvisin omasta mielestäni yhdestä koulutuspäivästä ja asiakaslounaasta kunnialla ja tein omia hyviä valintoja. Niitä samoja joita joudun myös loppuelämäni tekemään kunhan olen päässyt tavoitepainooni jotta siinä pysyn. Se on minulla aivan selvää että paluuta entiseen ole. Olen myös huomannut kuinka tiukassa tavat oikeasti olivat, aina aikasemmin työviikon jälkeen haiemme tapaksia ym. herkkuja ja niille viiniä, oli ihan itsestään selvä että saan työviikon jälkeen rentoutua ja nautiskella, myönnän että tätä kaipaisin pitkään. Nyt sen tilalle on tullut joka viikkoset pe-treenit Jarin kanssa ja sieltä saan sen nautinnon, liikunnasta saadut endorfiinit ajavat nyt saman asian mikä tuli ennen muutamasta viinilasista.

Maanantaina olin taas urheiluhierojalla ja nyt todellakin tuli tarpeeseen sai minun reidet auki ja kuinka ihana tunne oli sen jälkeen. Sain häneltä näppärän neuvon jota eilen kokeilin, eli luonnon oman lymfahoidon reisille, ensin saunaan, sitten reislle kuumasuihku päällä jääkylmäsuihku ja tämän jälkeen reisien rasvaus, pitäisi auttaa kuomaaineiden poistumisessa eli meikä ottaa käyttöön ja kokeilee nyt jonkin aikaa. Liikkunut olen uuden ohjelman mukaan ja uusi ohjelma on hyvä, yritän kuvitella omissa treeneissä Jarin " huutamaan" olkapäilleni ettei mukavuustaukoja ja syvemmälle. Eli saliohjelman teen nyt  neljä x vko ja päälle tulee neljä spinningtreeniä. Aamutreenit tyhjällä vatsalla jää kahteen, yksi niitä on prjantaiaamun spinning ja toinen on tämä sunnuntai eli ensin sali ja päälle spinning. Kunhan kelit antaa myöden aloitan taas aamunsauvakävelyt, joten todella toivon että pakkanen helittää ja maa alkaa sujaa jottei ole niin luikasta. Ja kun olen niin tapaturma altis on nyt riskeeraa ennen kuin olosuhteet antavat myöden.

Aamulla kävin taas iloisesti vaassa ja vaaka näytää nyt 83.3kg eli viikossa on painoa lähtenyt -800g johon kumma kyllä olen tyytyväinen. Minulla oli niin haaveissa että lähtisin lomalle -20kg kevyempänä, viimeinen ulkomaan loma oli Praha ( ja siltä palatessani vaaka näytti vain 102.4kg)  ja se siitä suoraan alkoin tämä minun projektini Fitfarmin hyvässä " hoidossa", noh tai muutaman päivän päästä loman jälkeen. Aikaa on viikko ja neljä päivää pudottaa tuo -900g jonka olen tavoiteekseni ottanut ja teen kaikkeni että siinä onnistun!

Näillä ajatuksilla kohti seuraavaa viikkoa, nyt aamukaffe naamaan ja nokka kohti kuntosali.

17.3.2013

Herätty taas kello kuusi, joten julistan itseni oikeasti aamuvirkuksi.

Viikko on mennyt hyvin kuten pitääkin, töissä asiat sujuvat omalla painollaan. Olen miettinyt että onneksi minulla on tällä hetkellä tosi ihanat alaiset ja meillä on oikeasti mielettömän hyvä työilmapiiri ja hauskaa, tälläkin on suuri merkitys sille että tässä omassa projektissani onnistun ja jaksan haasteellisani työtä niin asiakkaiden kuin alasisteni kanssa tehdä. Olen kyllä sitä mieltä että minulla on oikeasti maailman paras työ ja onneksi tajusin lähteä kolmenkympin kynnyksellä lähteä uudestaan opiskelemaan. On kumma kuinka tämä projekti laittaa muitakin asioita miettimään, hyvä niin.

Uusi treeniohjalma on ihana vaikkakin rankka, kiva saada vaihtelua ja laittaa itsensä likoon. Ainoa haaste siinä on se ettei aina supersarjat onnistu kun en pysty laitteita varaamaan, mutta teen kompromissejä ja joitan sarjoja vaihdan tai teen lyhyimillä palautteluilla jotta saan pidettyä kunnon treenintempon päällä. Olen nyt tehnyt kaikki treenit kerran ja hyvin sen jaksaa viikon aikana tehdä. Perjantaina minulla oli Jarin kanssa pt-treeni ja teimme reidet, pakarat ja vatsat ja voi juma että mun jalat ja vatsa on tukossa kipeenä kuin olisin aloittanut vasta treenin. Äsken kun yritin kävellä rappuset alakertaan jouduin oikeasti tulemaan tasa-askeleilla. Miten voikin olla jalat kuin kaksi puupökkelöä, että oli eilen muulla perheella hauskaa kun kävelin kuin ankka. Jarin kyllä sanoi että nyt tuli kova treeni kun tehtiin kaikki sarjat superina, hiki virtasi niin että hyvä ettei ollut lammikot salin laittialla. Itsekin oikeasti ihmettelin että pystyin niillä painoilla tekemään kaikissa tulit kyllä enkat, siis kiitos Jarille ja minulle. Tällä viikolla on tullut ilmojen takia vain kaksi aamuaerobista noh ohjelman mukaan mennään mutta olisi ollut kivempi jos niitä olisi olllut enemmän. Spinningissä olen käynyt kolme kertaa ja tänään tulee veilä yksi joten jaloilta siihen pystyn.

Eilen kävin vaappulen ostamassa " pikkasen" vaatteita, oiekasti kyllä lähti pikkasen lapasesta mutta oikeasti oli pakko sen vaatekaapin siivouksen jälkeen. Muuten meni hyvin mutta housujen sovittaminen oli tuskaa. Ostin itselleni ensimmäistä kertaa ainakaan 15 vuoteen farkut, siis farkut meikäläisen päällä. Oli mieletön kokemus olla vaatekaupassa ja ostaa vaateita normaalikokoisen puoleta eikä isojen tyttöjen.

Ruokailuissa ei ole mitään ongelmaa, näillä mennään ja piste. Eilen olin ostosten jälkeen ulkona syömässä ja valitsin lohisaalaatin ilman soossia ja leipää, en uskaltanut lisätä kastiketta kun en ollut varma kuinka paljon siinä on sokeria joten lisäsin lounaan öljyt sitten päivälliseen jotta sain rasvat täyteen. Sen olen huomannut että uuden treenin jälkeen on " isompi" nälkä joten kasviksia vaan sitten lisää. Olisi hauska nähdä se vihannesvuori jonka viikon aikana naamaani pistelen.

Aamunpaino oli ihan paska, vaatimattomat -0.3kg vkossa joten en tiedä itkenkö vain nauranko, miten se voikin olla niin vähän, tekisi mieli sanoa että _erse. Eli painan nyt  84.1kg, noh on sen vähemmän kuin 102.4kg jos jostakin hakee louhtua. Jostakin syystä stressaan tuota -20kg kun se on niin lähellä, nyt lopetan sen ja jatkan tätä koska kyllä se paino siltä alas tulee ja on tullutkin. 23 vkoa valmennusta nyt takana ja 3 vkoa puoliväliin jos silloin eli ole tuo miinus -20kg teen vasemman jalan amputaation.

Eikun ajatukset kohti tulevaa eli aamusta tyhjällä vatsalla tekemään selkätreeni ja päälle spinning jos saan jalat vähänkin pyörimään. Toivossa on että tuo pyöräily auttaisi aukaisemaan nämä jalat.

Eli kaffet naamaan, treenikassia pakkamaan ja akka kohti kuntosalia.

10.3.2013

Näin se viikko on taas mennyt kuin sormia näpsäyttäen. En oikeasti kyllä ymmärrä miten nopeasti aika menee.

Viikko meni mielestäni taas kuten edelliset, töitä tehden ja treenatessa. On se kymma kuinka oikeasti nautin tämän hetkisestä elämästäni, viikon aikana tuli mieleeni useita kertoja että olen tällä hetkellä elämääni tyytyväinen ja aidon oikeasti onnellinen. Sen olen huomannut että arki ratkaisee, elämä pitää elää tässä ja nyt eikä sitten kun ...

On se kumma miten ihminen tulee onnellisesti ihan pienistä asioita kuten minä uudesta saliohjelmasta, oikeasti on kiva saada yksi salitreeni lisää jotta tämä kauan kadoksissa ollut vyötärö alkaa löytyä. Samoin se että saan Damin reissulla olla vapaasyöntipäivillä kunhan palaan heti ruotuun ja senhän meikä tekee. Valkku antoi luvan koska olen sen ansainnut, sanoi kyllä suoraan ettei vapaasyöntipäiviä tule sitten vähään aikaan eli sehän tarkoittaa sitä että Vappu juhlitaan tänä vuonna dietillä, noh eipä haittaa.

Treenit sujuvat hyvin, maanantaina oli välipäivä. Tiistaina aamusta tyhjän vatsan sauvakävelylenkki ja illalla salitreeni ja päälle 55min spinning, keskiviikkona 55min spinning elämäni ensimmäinen challengetunti ja rinta röttingissä voin sanoa ettei tehnyt edes tiukkaa. Torstaina tein rakkaan tyttäreni kanssa jalkatreeni ja päälle vedettiin cross trainerilla, perjantaina oli aamusta tyhjään vatsaan spinning 45min ja töistä Jarin kanssa pt-treenit jossa käytiin läpi uusi saliohjelma, tuli hyvä mieli kun sain tekniikasta kehuja jotain se meikäläinenkin nykyjään osaa. Eilen pidin taas välipäivän ja tänään on aamusta ohjelmassa salitreeni ja päälle vetäsin 55min spinningin tyhjään vatsaan.

Sapuska puoli menee kuten ennekin, joten tämä on nyt vaan on meikäläisen normi ruokaa. Eilen oli ainoa heikko hetki kun porukat tilasi pizzaa ja olivat ostaneet kaiken maailman herkkuja lätkämatsiin. Istuin tässä heidän vieressään ja ihan oikeasti suuni oli kuolasta märkä, jotenkin se metukan tuoksu on vaan niin ihana. Noh nautin siis vaan tuoksuista ja söin samalla omaa ruokaani. On hienoa huomata oikeasti ettein " sorru mihinkään" jotenkin eihän se ole edes mitenkään mahdollista. Mä oon nyt vaan tällä ja se on piste. Asiassa helpottaa kodin vankkumaton tuki, ystävät ja työkaverit.

Olen sellaisenkin lieve ilmiön kohdannut kun kateus, on se kumma että pitää olla toiselle kateellinen ja ali-arvoida kun itse ei pysty. On myös ihmisiä joille Fitfarm on punainen vaate. Parasta/ pahinta on tämä, miten tuo nyt onnistuu kun ne ennenkin on tullut takasin ja miten sitten syöt kun tuo loppuu, tuo ei ainakaan voi olla loppuelämän ruokavalio. Miten niin en voi,  syön todella terveellisesti, monipuolisesti ja paljon!!! HALOO antakaa että ensin pudotan nämä kilot ja surkaa sitten vasta tuleeko ne takaisin, keskitytään nyt vain tähän ja sitten keskityn niiden pois pitämiseen. Noh olihan pakko avautua.

Viikon aikana annoin periksi ja painun vaatekauppaan oli ihan pakko ostaa muutama vaate kun nykyiset on suomeksi sanottuna kaapuja, sen verran on kropassa tapahtunut muutoksia. Lauantaina tein vaatekaapissani totaalisen siivouksen ja heitin kaikki isot vaatteet roskiiin en edes vienyt niitä kierrätykseen vaan ne meni roskikseen. Eipä jäänyt jäljelle oikeasti kuin muutama hassu vaate, muttei haittaa näillä nyt mennään ja yritän oikeasti pärjätä niillä siihen kunnes SAAN ostaa lopullisia vaatteita. Jätin itselleni yhden isot housut jotta voin todeta että tuosta lähdettiin eikä tuohon ole paluuta.

Sitten tuo minun lempilapsi eli paino vaaka näytti aamusta 84.4kg eli -0.6kg vko. On se vaan hidasta mutta on ollut toistaalta varmaa, gramma kerrallaan mennään alas, jokainen on pudoitettava ennen toista. 20kg.sta puuttuu tasan kaksi kiloa joten on mahdollista että saavutan tuon ennen Damin reissua, olin alun perin ajatellut että olisi kiva jos vaaka näyttäisi sitä ennen 7 alkavaa mutta se on mahdotonta joten tyydyn tuohon -20kg.

Nyt juon aamukaffen ja pakkaan treenikamat, on niin niin ihanaa lähteä salille ja parasta siinä on osaltaan se että rakas tyttäreni lähtee äidin kanssa. Miten se on niin ihana tuo elämäni valo, herää sunnuntaiaamuna mamman kanssa treenaamaan, jotain olen siis äitinä tehnyt oikein.

3.3.2013

Huppista on sitten maaliskuu ja kuudes valmennus kuukausi lähti käyntiin. Tänään herätty taas ajoissa puoli seitsemän maissa. Aamun ohjelmassa on käsitreeni ja päälle 55min spinning tyhjään vatsaan.

Viikko meni hyvä ja olin omasta mielestäni sikareipas, kuten lupasin olen skarpannut aamulenkeissä tyhjään vatsaan. Niitä tuli viikon aikana yhteensä neljä, kolme sauvakävelyä ja spinning. Kyllä muutaman kerran aamulla ajattelin olenko järjissäni kun kello soi aamulla viideltä ja olin sauvakävelemässä ennen kuutta. Toisaalta pakko myöntää että olo oli tämän jälkeen ihan pro ja virtaa riitti pitkälle päivään. Tämän lisäksi olen käynyt kerran spinningissä ja tehnyt salitreenin kaksi kertaa. Kolmas kerta piti olla Jarin kanssa mutta se vaihtui veneyttely sessioon ja täytyy sanoa että jumatsukka tekipä hyvää. Myönnän että olen laiminlyönyt venyttelyt eli otan tässä ryhtiliikeen. Kiltisti olen pitänyt kaksi välipäivää.

Keskiviikkona kävin ensimmäistä kertaa urheiluhieronassa,paikat oli niin jumissa että ehti tunnissa käsittelemään vain kädet ja selän. Yhden kerran hieronnassa sattui niin perkeleesti vasempaan käteen, noh verisuonihan siellä pamahti poikki ja käsi olikin pari paivää sen jälkeen todella kipeä ja turvoksissa ja mustelma on valtava, vieläkin on iso mutta paranemaan päin, tämänkin takia Jarin kanssa suosiolla jätettiin treeni väliin ja venyteltiin. Ostin heti 5 x hierontasetin jotta tulee käyty oikeasti uudestaan. Taidan olla aika juntturassa kun hieroja ihmetteli mikä nilkoissani on kun pohkeet on ihan tukossa, joten ensi kerralla jalat ja venyttelyt käyttöön.

Ruokailut menee kuten ennenkin eli omalla painnollaan. Ruokailun suhteen ei ole ongelmaan, mutta on se kumma miten välipäivinä mieltiteot valtaa mielen, silloin kun treenaan tätä ongelmaa ei ole. Kyllä tuo aivot on kumma epeli, oikeasti monimutkainen laitos joka tekee temppujaan. Kun liikkuu aivot tuottaa endorfiinia ja tämä kyllä auttaa myös syömisen hallintaa ja itse koen myös kylläisyyteen. Nauroi eilen miehelleni, tuli mieleeni kun terveystarkastuksissa sanon asiakkaille että vihanneksia marjoja ym. pitäsi päivittäin saada 500-600g niin usein kuulen ettei siihen kukaan pysty. Noh pystyy koska meikäläinen syö niitä päivittäin kilon verran, eikä tee edes tiukkaa. Suolan määrän olen nyt lisännyt 10g ja punnitsin sen ohjeen mukaan erikseen ja kiitos olo on parempi eipä enää kuvota eikä huippaa.

Aamupaino oli tänään tasan 85kg eli viikossa lähtenyt -0.8kg. En oikein tiedä olenko tuohon painonpudotukseen tyytyväinen, on se kumma noh tällä mennään.  Nyt kun olen tarkaillut, huomaan kuinka vapaasyönti tai oikeastaan vapaajuontipäivä sekoittaa aineenvaihdunnan eli aina sen jälkeen on ollut seuraava viikko ihan paska kuten oli viime viikko eli se -0.2kg. Toisaalta en tule koskaan luopumaan alkoholista kokonaan, nyt olen päässyt todellakin kohtuukäyttöön ja se pitää vain kestää että vaaka on sen jälkeen " ilkeä".

Pakko myöntää että oikein odotan uutta treeniohjelmaa, olen valmis treeniä tiukentamaan. Olisin valmis myös diettiä tiukentamaan, vaikka kyllä se paino tälläkin pikku hiljaa alas menee. Saa nähdä mitä se valkku meikäläiselle keksii, olkoon mitä vaan niin sillä sitten mennään.

Mietin tuossa juuri ensi viikon aamuaerobista, saa nähdä pystyykö siihen huomenna koska lunta on tullut senttikaupalla. Noh toivossa on hyvä elää jospa vaikka auraauto kävisi.

Nyt pakkaan laukun ja alan valmistumaan kuntosalille lähtöön.