Eilisestä lähtien on yrittänyt flunssa iskeä päälle, kurkku on kipeä kuin olisin katkuksen nielaissut. Viimeksi olen ollut flunssa vuosi sitten, joten ei voi valittaa mutta olisin mielummin jättänyt tämän väliin. Muu perhe tämän jo sairastanut, jos hyvä tuuri käy on ohi muutamassa päivässä. Viime yö oli hirveä heräsin kaksi kertaa ottamaan särkylääkettä kun kurkku on niin kipeä, olen kuin jyrän alle jäänyt.
Ei riitä että hammas tuo haasteita syömiseen nyt mennään myös kurkkukivun kanssa, onneksi ruokavalioon kuuluu pottu, joten kanakeiton voimilla meikä menee nyt eteenpäin. Siitä olen ylpeä että olen kaikki saanut syötyä, mutta pakko myöntää ettei parsakaalisose kyllä suurinta herkkuani ole. Tää on nyt asenteesta kiinni ja onneksi vaikka itseäni nyt kehun on asennne kohdillaan.
Treenit on mennyt yllätävän hyvin, aamuaerobiset ja salitreenit on tehty kaikki, lisäksi olen käynyt kaksi kertaa spinningissä ja viime sunnuntaina lähti ns . sokka irti. Eli aamusta painun taas rappusille ja sain tunti ja 4 minutissa tehty rappustreenin 15 x eli yhteensä 5470 askelta, ylös mentiin kävelten ja alas tultiin hölkäten. Oli oikeasti ihana huomata kuinka hyvässä fyysisessä kunnossa alan oikeasti olla, jaksan jo vaikka mitä. Välipäivätkin olen muistanut pitää. Nyt vaan pitää ottaa maltti ja kestää ettei pääse liikkumaan ennen kuin on terve. Tässä juuri hiffasin että kyllä se elimistö on kumma, perjantaina minulla oli Jarin kanssa treenit kuten aina, tehtiin jalat ja jotenkin oli tosi takkusta ja olin jotenkin erityisen poikki, tämä taisi johtua siitä että olen tulossa kipeeksi.
Tuossa rappuset jotka ravasin 15 ylös ja alas, ihan mun uusi lemppalaji. Jonka pariin palaan heti kun olen terve.
Suurin onnenhetki oli keskiviikkona kun aamusta piruuttani kokeilin 38 housuja ja niin ne vaan menivät päälle.
Kropassa siis koko ajan jotain tapahtuu. Pikkuhiljaa lopullinen tavoite lähestyy.
Noh sitten se paino, meikäläisen lempilapsi ja myrheenkyyni. Vaakan tulos +100g. Eli paino on nyt 72.7kg, kahdessa viikossa paino noussut 100g. Harmittaa vaikka tiesin että joskus tämäkin päivä koittaa että paino saattaa jumittaa. Nyt täytyy ottaa vaan positiivinen asenne käyttöön ja sillä vetää tämä loppuvalmennus. Ihan mahanpohjassa tuntuu pettynyt, tunteileen kun mitään ei voi. Ei elämä kahteen viikoon kaadu ei + 100g, onhan pudotettuja kiloja kuitenkin 29.7kg. Ja sitä paisti 38 housut meni jalkaan, joten kai se niin on ettei kaikki näy aina kropassa. Nyt keskityn tähän enkä stressaa jotta kahden viikon pääsä oltaisiin menty alas.
Nyt vaan hoidetaan flunssa pois. Ensi perjantaina on ne työpaikan kesäjuhlien etcot johon olen saanut aikapäivi äsitten vapaasyöntipäivän, noh eipä tule varmasti paljoa syötyä hampaan takia, mutta jostakin yritän nauttia. 6.9 on sitten hammasoperaatio joten sen jälkeen kun olen parantunut " arki" palaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti