lauantai 23. marraskuuta 2013

23.11.2013

Takana loistoviikko, meikä on tullut takaisin. Ihanaa että flunssa on taakse jäänyt.

Jotenkin alkaa tuntua että elämä voittaa, niin henkisesti kuin fyysisesikin. Aivot eivät ole enää niin armottomat ja ymmärrän nyt paremmin itseäni. Tällä tarkoitan ennen kaikkea sitä että treenit sujuvat ja kroppa alkaa olla mukana, hitto että kesti että päästä taas tähän. En enää vertaa sitä mihin  pystyin ennen " taukoa" vaan näillä nyt mennään eteenpäin ja suomeksi sanottuna tuntuu aivan helvetin hyvältä, olen just tälläisenä riittävän hyvä.

Lisäksi minulle läheinen ihminen joka on sairastunut, voi paljon paremmin joten tällä on todella suuri vaikutus. Eteenpäin ennään päivä kerrallaan ja tiedän että niitä huonojakin tulee mutta niistä kyllä selvitään.

Liikkunnut olen ohjeen mukaan en yli, joka on minulta oikeasti hyvä saavutus, eli salitreeni n tehty kolme kertaa ja niist yksi oli pt-treenin Jarin kanssa eli perjantaina tehtiin pitkästä aikaa kunnn takareisitreeni, voi juma että teki hyvää, oikeasti ä oon noihin pt-treeneihin ihan henkisesti koukussa, mikään oikeasti mikään ei ole niin ihanaa kuin vetää itsensä ihan äärirajoille ja pois omalta mukavuusalueelta. Aerobiset olen hoitanut kävelylenkkeinä luonnossa ja niitä olen tehnyt kolme. Vaikka haluasin enemmän liikkua, ymmärrän että meikäläiselle tekee oikeasti hyvä ottaa pikkuhetki rauhallisemmin, jotta kroppa jaksaa.



Ruokailut menee ohjeen mukaan, kaikki olen kiltisti syönyt. Loppuviiikosta minulla oli kahden päivän koulutus, siellä jouduin ruokalun kanssa luovimaan mutta valitsin parhaani mukaan vaihtoehdot, meinasin tuskastua kun ruoka ei ollut dietin mukaista eikä ruokartmi ihan toteutunut, mutta sitten hiffasin että valitse vaan parhaat vaihtoehdot ei tämä muutamaan päivään kaadu.

Täytyy kyllä sanoa että oli paras koulutus missä olen vuosiin ollut, Työterveyslaitoksen koulutus unettomuuden/ unihäiriöiden hoitosta, oikeasti sain konkreettisia työkaluja niin yksilö- että ryhmhoitoon jotka oikeasti tutkimuten mukaan toimivat jos niitä noudattaa, en tiedä miksi olen tästä niin innoissani? Ehkä siksi etttä on antaa jotain mikä toimii, jos noudattaa, ns. luita lihasten päälle.

Ensi viikolla meillä on työpaikan pikkujoulut ja menen niihin, eli tulee vapaasyönti-ja juontipäivä, oikeasti meinaan nauttia mutta taas kohtuudella sitähän tässä myöskin opetellaan. Pikkujouluja varten menen laittamaan ripset, olen ostanut uudet vaatteet, tyttäreni ystävä tulee minut meikkamaan ja meinaan nyt kunnolla nauttia siitä että voin olla tyttö, eikä minun tarvitse itseäni ulkoisesti hävetä.

Seuraavalla viikolla minulla on 5.12 Tallinnan 22h risteily ja 7.12 menen katsomaan Samuli Edelmannia ja saat lupaan ettei sokka lähde irti, vaan harjoitus tekee mestarin.

Vaalla en tällä viikolla käy, vaan menen ensi viikolla kiltisti pikkujoulujen jälkeen. Olen tuskaillut kuinka tiukassa ovat nuo ns. lomakilot ja nyt sen lopetan, peffa kyllä alas ne tulee oikeasti jollakin aikavälillä,  tärkeää on nyt vaan että mennään ohjeen mukaan ja piste.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti