perjantai 24. tammikuuta 2014

25.1.2014

Näin, viikko taas takana. Mitenköhän tämän muotoilisi, ketuttaa ja jos suoraan sanon niin _ituttaa niin maan _erkeleesti. Edellinen viiko kulki kuin unelma niin treenin kun ruokailun suhteen.

Maanantaina alkoi oikea ranne todenteolla kipuilemaan, tiistaiaamuna annoin periksi ja menin lääkärin kun luulin että minulla on jännetupintulehdus ranteessa ja paskanmarjat, molemminpuoleinen tenniskyynärpää ja käsivarsi ihan krampissa, päälle neljät lääkkeet, kylmähoito 3 x15min pv, käden totaalikäyttökielto viikoksi, tuki yötä päivää kaksi viikkoa, käsitreenit kieletty kokonaan 2 vko., lisäksi fysikaalista hoitoa. Jos ei parane niin pistoshoito ja viime kädessä puukkoa, lekuri sano suoraan että voi olla että vaiva pitkittyy helposti, ja jolloin oireilee jopa pari vuotta. Eli todellakin teen kaiken että saan tämän käden kuntoon, onneksi treenata voi salililla vaikka ja mitä, eikä kaikkeen tarvitse käyttää käsiä, joten meikä saa niinmaan _erkeleen timmit jalat ja peffan, jos käsitreeniä ei vähään aikaan pysty tekemään.

Onneksi nyt pystyn kävelemään, joten ainakin tulee tehtyä noin tyhjän masun aamuaerobiset, niitä saan tällä viikolla yhteensä 4+ kävin kävelemässä yhtensä ilta 7km pikkuhiljaa käden ehdoilla. Periksi mä en anna vaikka oikeasti pikkasen totuuden nimissä vetää mieltä alas.

Ruokailut sujuu ohjeen mukaan, olen kiltisti kaikki syönyt, mutta myönnän tekesi mieli syödä vähemmän jotta tuo paino alkaisi taas oikeasti laskea ja nopeammin. Tiedän tiedän noudata ohjeita ja älä palaa vanhaan älä koskaan, vaan syö kaikki, oikeasti kiire ei ole, mutta jotenkin tuo mieli nyt vaan temppuilee kun oikeasti ruokaa on paljon, eikä minun kulutus ole yhtään mitään. Miten mä voin olla näin juntti, onneksi on kohta valkun kanssa palaveri, koska huomaan että olen tästä tosi stressaantunut, oikein kerään itselleni nyt paineita.Muo _ituttaa että tuli takasin loman ja joulun aikana yhteensä tuo rapait 5kg, omaa syytä ja ihan omia valintoja, mutta jotenkin haluan itseäni rankaista ja luulen että ratkaisu on se että syön vähemmän vaikka tiedän ettei se ole. Ymmärrän etten saisi stressata ja se ennen kaikkea vaikuttaa painonpudotukseen, mutta kuitenkin stressaan ja niin _erkeleesti. Noh on taustalla muitakin asioita mistä tulee stressiä, työ, ihmissuhteet jne. Eli nyt mentaalipuoli kuntoon jotta pääsen asiassa eteenpäin, enkä torpeedoi tätä itse. Tuo 5kg on tehnyt sen että vaatteet puristaa, koska se on yksi vaatekoko ja tämä muistuttaa minua päivittäin.

Tuossa tämän viikon teema, uudet parhaat kaverit.

Diettinuudeleita saan syödä joten tuossa pikkasen täydennystä niihin.


Tein niistä ihana ruokaa, Dietti nuudelit ja jokirapuja,luomuvoita, tuore inkivääriä,chiliä ja valkosipulia, herkkusieniä, parsakaalia, sipulia,suolaa,mustapippuria, paprikaa sekä sitruunanmehua, jäykky hyvää.





Ehkä minulla on ollut liikaa aikaa miettiä näitä asioita nyt kun olen ollut kädestä sairaslomalla, mutta tiedostan että nämä ovat kyteneet pitkään tuolla takaraivossa ja kiireessä olen jättänyt ne käsittelemättä.Nyt mun pitää rauhoittua ja keskittyä taas olenneiseen eli syö nämä kilot pois, ruokailu on painonpudotuksesta 80%, eli se kuntoon niin ihan varmasti kilot tippuu, ei ehkä niin kuten mä haluan mutta varmasti alas tulee kun ohjeita noudatan, sen olen jo aikaisemmin huomannut.

Nyt puen vaatteet päälle ja lähden tekemään tyhjän masun aamuaerobista, kello on 8.03 joten rauhassa saa mennä.
Tuohon en vielä turvaudu, vaan Satun ohjeilla mennään. Ensi viikkolla hyppään sitten sirosti vaakaan ja otan vastaan sen minkä ansaitsen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti